Because of you I am afraid

luulin et se olis menny ohi. tai no oli täs jo sillee pitkään niin et en itkeskelly ollenkaan. mut kappas vaan kun tänään se alko taas. en tiedä mistä se tuli, mut nyt on taas vaan niin paska fiilis ettei oo tosikaan. taidan kysyä jokiselta (siis jos se nyt vielä ilmestyy) että saanko lainata sen kaivoa. vastauksesta riippumatta hyppään sinne silti.

21012006

kiesus. ei voi muuta sanoa.

olin tänään niin teini että kävin demi.fi:ssä lukemassa keskusteluja. tosin kattelin vaihto-oppilaskeskusteluja ja töihin liittyviä juttuja. ei siitä sen enempää. törmäsin siellä sitten wanhojentanssikeskusteluun. hei tytöt, jotain rajaa. mä lähes osaisin yrittää ymmärtää sitä parin etsintää jos vuosikurssilla on poikia 1/3 ja tyttöjä ne loput. mutta että puvut ja muut jo tässä vaiheessa. ehkä olen sitten niin maalta että täällä ei tarvi sellasia murehtia VUOTTA etukäteen. no, ehkä jokainen sitten taplaa tyylillään.

noi oli mulle ilkeitä tänään. mä lähdin ihan onnellisesti lauran kanssa siirtämään mun takkia kun en muistanu että mulla oli terveystiedon jälkeen kotsaa. I lähti just ennen meitä pois luokasta ja kun me tultiin takas ni se oli jo luokassa. ehkä se luuli että ollaan pois kauemmin. se on outo. ehkä se pelkää mua. todennäkösempää on että se on niin ylivittuuntunu muhun ettei jaksa katella mua nonni, takas asiaan. joo. kun me tultiin ni nää alko nauraa mulle. s, m ja e. ja olisko siinä ollu vielä hookin. ja mä en tajunnu mitä ne nauraa. sit alko marikin jo nauraa. ja mä en tajunnu. sit aloin kiskomaan papereitani ylös ja käänsin jotenkin hassusti yhden monisteen ja kappas kun se kääntyi niin hienosti että koko jättimäisen isolla kirjotettu ANTTI <3 näky koko loppuluokalle. ja sit alkoi muuten huuto. ja nauru. ja laura sano että kiva kun sä olet niin matalaääninen.

lähdin kotsasta hiukan aikasemmin kun olis saanu. väitin juoksevani bussille. tosiasiassa en juossu. kyllä mä bussilla menin mut kumminkin. tulin uuden puolen ovista ulos ja ensimmäiseks näin s:n ja i:n juttelemassa. kävelin sitte ihan pokkana sinne ja aloin puhelemaan ässälle. meinasin kyllä sanoa sille toisellekin jotain. mut se lähti lenkuttamaan siitä jo poispäin. älysin sitten vasta bussissa et siinä tilanteessahan olis vaikka voinu koittaa pyytää anteeks. vaikka päätinkin olla pyytämättä anteeks. ja päätin siinä samassa unohtaa jonkun muunkin. oho hups, olenko pysyny päätöksissäni? en. MULLA ON HUOMENNA SYNTTÄRIT!

26022006

mjoo. toi vähän jäi toi edellinen. väliäkö tolla. nyt oon onnellisesti jo 17-vuotias ja sillei, täytin siis keskiviikkona. ja edellispäivänä, siis perjantaina, oltiin sannan kanssa tuolla noin. soitin i:lle ja sain sen kanssa tehtyä sovinnon. ehkä. toivon mukaan. olin ehkä äärimmäisen ilonen. enkä ollu edes kännissä hei. saavutus sinänsä.

koko viikonloppu on ollu pelkkii synttäreit. meil oli eilen vieraita. ja sillee. sain rahaa ja.. kukkasia. ja tänään oltiin sit niinkun isän puolen suvun kanssa. kun serkulla on samana päivänä synttärit ni oltiin sitte siellä. ja siel oli sit nää kaikki sen sukulaiset. just ouheltiin ennen lähtöö että ei ne luvialaiset oo kertaakaan mua onnitellu kun ollaan oltu siel. ja sit jysähti pommi kun se kaikkein porilaisin pässi otti ja toi mulle oikeen ruusun ja onnitteli ja sit se toinen onnitteli kans. ja sinne tuli semmonen söpö 7 kk vanha ellen. oli söötti.ja mun kummityttö ei suostunu mun syliin tuleen ollenkaan. se vaan juoksi kahden semmosen parikymppisen pojan perässä. ihme miestennielijä.

ja taas masentaa. se on varmaan jo ihan kroonista. keskiviikkona lähetään sannan kanssa pietariin.

muoks. mun piti vielä kertoo teille yks juttu.
“näinä öinä melska hellittää,
on kotvan kaikki selvää,
ja kumman helppo ymmärtää
sä lepäät vierelläin,
kun käännyn sua päin, mä hetken aikaa vaistoan,
sä jaat tän saman maailman

niin särkyvää on onni tää, niin mitättömästä voi kaikki sirpaleiksi sälähtää.
niin särkyvää, kun meitä kehoitettiin rakkaudesta huolta pitämään
en voinut ymmärtää se kuinka helppoa niin on särkeäkään, mitä meille silloin jää? “

kyllä munkin nyt sitten täytyy. pahoittelen.

[x]Suudellut miestä (no niinno..)
[]Suudellut naista
[x]Käynyt huussissa (alkukantasta <3)
[ ]Ratsastanut kamelilla
[x ]Harjannut kissaa (kamalaa. se raapas)
[x]Ollut jälki-istunnossa (no ainakin kahdesti)
[x]Lyönyt kaveria (no en kauheen lujaa)
[]Halannut naapuria
[x]Juonut samppanjaa (vähän hei cool)
[ ]Heittänyt televisiota ikkunasta
[x]Yöpynyt hotellissa (back to crete <3)
[ ]Käynyt Amerikassa
[x]Puhdistanut wc-pönttöä (ah, miten alkukantasta)
[x]Käynyt Puuhamaassa (se nalle on kiva )
[]Polskutellut Serenassa
[x]Valehdellut äidilleni (anteeks äiti)
[]Ollut musiikkivideossa
[x]Omistanut syyliä (ne nyt on ollutta ja mennyttä)
[]Tanssinut napatanssia
[]Varastanut
[]Kokeillut isäsi pitkiä kalsareita
[x]Valvonut koko yötä
[]Rikkonut ikkunaa
[]Sanonut “rakastan sinua”
[]Stripannut
[x]Ollut rippileirillä
[]Nukkunut villasukat jalassa
[]Pissinyt yli 8 vuotiaana housuun
[]Syönyt kuivattuja banaanilastuja
[x]Mokannut kotitalouden tunnilla (eise oo niin vakavata)
[]Tehnyt yli 80€ kännykkälaskun
[x]Leikannut koiran kynsiä (pikke <3)
[x]Pessyt vauvan pyllyä (paukke <3)
[]Ollut päivän syömättä mitään
[]Ajanut traktorilla
[x]Tilannut taksia (”moikka jouni tuutko hakemaan meidät täältä kirkon vierestä?”)
[]Yrittänyt iskea itseäsi yli 7 vuotta vanhempaa ihmistä
[]Ajanut viiksiä
[x]Syönyt kynsiä (ja syön edelleen)
[x]Soittanut pilapuhelua (hah. aina yhtä epäonnistuneesti)
[]Ollut Ankkarockissa
[x]Käyttänyt mikroshortseja (voi <3)
[x]Rikkonut lupaustasi (häpeän. monesti)
[x]Ollut moottoripyörän kyydissä (no kevarin. oli kivaa)
[x]Nukkunut samassa sängyssä samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa (oon vähän epähetero)
[]Soittanut seksilinjalle
[]Haukkunut hoppareita
[]Soittanut bassoa
[]Kuullut kunnasta nimeltä Vesanto
[x]Uinut vaatteet päällä (monta kertaa)
[x]Kuunnellut klassista musiikkia (vain pakon edessä. vois sitä rentoutusmusiikkina kuunnella)
[]Ajanut pyörällä laiturilta järveen
[]Röyhtäissyt ruokapöydässä
[x]Koskenut sähkölankaan eli paimenpoikaan (teki kutaa )
[]Nielaissut jääpalaa
[x]Tippunut ponin selästä (tsih. kolme kertaa shettikseltä SAMAN tunnin aikana <3)
[]Haukkunut hevareita
[]Ollut vaahtobileissä
[]Lähettänyt viestiä mtv3 chattiin
[x]Soittanut väärään numeroon (no kuka nyt ei olis?)
[x]Oksentanut ruusupuskaan (muistellaanko lisää? <3)
[]Vilautellut julkisilla paikoilla
[]Halannut julkkista
[x]Itkenyt ilman mitään syytä (juu. teen sitä edelleen)
[]Laskenut pulkalla katolta
[x]Nostanut lippua salkoon (minä sen aina sinne vedän kun muut ei muista kuitenkaan)
[]Ollut järjestämässä discoa
[]Saanut turpaan tuntemattomalta
[]Matkustanut peräkontissa
[x]Siivonnut lattialta oksennusta (<3)
[x]Kävellyt yli 10cm koroilla (enkä edes kaatunut!)
[]Karannut kotoa
[]Tilannut Mix-lehteä
[]Saanut 4 kokeesta
[]Käynyt eduskuntatalossa
[x]Pelannut kännykällä kirkossa (KÖH)
[]Vastannut seuranhakuilmoitukseen
[x]Nähnyt kaupassa julkkista (venla saartamo. siitä tosin on jo aikaa)
[]Pelännyt hämähäkkejä
[]Kirjoittanut Reginaan
[]Ihaillut gootteja
[x]Hävennyt kilojasi (sitä teen edelleen)
[x]Ollut puolukassa (enkä mene enää)
[x]Rakastunut (ehkä kahdesti)
[x]Poistanut punkkia (koiralta)
[]Pitänyt stringejä
[x]Nolannut itsesi ihastuksesi edessä (en jaksa edes laskea)
[x]Laulanut kun olet ollut kävelyllä ja kuvitellut ettei kukaan kuule… (no ei ne aina oo kuullu. joskus kyllä.)
[]Hypännyt 10 metristä pää edellä
[]Liftannut
[x]Kerännyt mansikoita (<3)
[]Ajanut mopolla päin seinää
[x]Seisonut hevosen selässä (kerran. sillonkin taisin hypätä alas)
[x]Käynyt navetassa (eh. monesti)
[]Kokeillut vanhusten vaippoja
[]Esittänyt Güntheria
[]Juonut pepsiä ja maitoa sekaisin
[]Tuntenut mielisairasta
[]Hypännyt benjihyppyä
[]Ollut yksin lentokoneessa
[]Eksynyt kaupungille
[]Hävittänyt laukkua Linnanmäellä
[]Koulussa tiputtanut terveyssidettä lattialle
[]Laulanut mikrofoniin
[]Laittanut metalliesinettä mikroon tai muuta mitä sinne ei saisi laittaa
[x]Astunut lehmän paskaan (hei mä asun maalla)
[x]Nielaissut purukumia (teen sitä vieläkin )
[ ]ollut/vieraillut vankilassa
[x]Itkenyt itseäsi uneen (ja monesti)
[]Tykännyt The Rasmuksesta
[x]Täyttänyt 14 vuotta (jo kolme vuotta sitten)
[]Käynyt psykiatrilla (tarvetta kyllä olis)
[]Seurustellut yli 23 vuotiaan kanssa
[x]Seurustellut (nåja. hetken hairahdus)
[x]Ollut alipainoinen (no, siitä nyt on aikaa)
[x]Käyttänyt narubikineitä (ei sovi mulle)
[]Laihduttanut
[]Keräillyt kaljapullojen korkkeja
[x]Juonut Hyla-maitoa
[]Ollut krapulassa
[]Fanittanut RAW:ta
[]Hengittänyt heliumia
[]Käyttänyt ripsentaivutinta
[]Koskettanut käärmettä
[]Juonut venäläistä valkoviiniä
[]Ollut tuhkarokossa
[x]Tehnyt heräteostosta (voi ja monta kertaa)
[]Hävennyt tyttöystävääsi

se on sitten ystävänpäivä. ehkä turhin päivä vuodessa. kaikki on niiiiiin ällynlällynpusipusihalihali. vai johtuukohan se siitä että mä olen sinkkuilija? eihän musta vaan tule tollasta sitten joskus? hui. meinasin lähettää muuten ystävänpäiväviestin sille, joka on mulle vihanen. mutta enpä sitten tehny sitäkään. yllättäen. tänään olis ehkä voinu tehdä sinkkuudelle jotain. siis tulla epäsinkummaks. mutta päätin taas olla tekemättä. okei, en mä olis uskaltanu kuitenkaan. nössö. ja äärimmäisen ärsyyntynyt siitäKIN.

ja ystävänpäivästä vielä. tai loistavan aasinsillan kautta aiheesta toiseen. mua ärsyttää. mä en vaan millään ilveellä sitten ymmärrä, miks kaikkien on pakko hokea rakkaudentunnustuksiaan aina ja jokapaikassa ja ihan kaikille. muistan tässä taannoin kun yks ihminen sano että rakastaa mua. ja mä en viittiny pahottaa toisen mieltä alkamalla jankuttaa asiasta. mistä sen tietää millon toista oikeesti rakastaa? koko lause menettää merkityksensä kun sitä hokee niin usein. mä ymmärtäisin jos toikin tunnustus olis tullu monen vuoden jälkeen. mutta ei. ehkä vika on mussa, kun mä en usko rakkauteen ensi silmäyksellä. en edes toisella tai kolmannella. mun mielestä, siis vain mun mielestä, voi tykätä ja välittää toisesta ihan rakastamatta. niin mä ainakin tein.

olenko koskaan kertonu, että koulussa oleminen on yhtä tuskaa. no, onhan meillä musiikkia ja kuvista. mut kaikki muu onkin sitte kamalaa. saksa ainakin. huomennakin sitä olis kaks tuntia. en vaan oo yhtään hajulla tehtävistä enkä muistakaan. enkä ymmärrä kemiastakaan mitään. kuulostaa hyvältä. terveystiedon tunneilla en osaa keskittyä. niinno. siinä ne sitte olikin. musiikin tunnilla katellaan sibeliusta ja ihmetellään. kuviksessa väännän tuskassa jotain piirustusta, johon en loppujenlopuks oo kuitenkaan tyytyväinen. en vaan osaa piirtää. karu tosiasia.

tulipa taas turistua. kerroinko mitään hyödyllistä? enpä juuri. en pidä ystävänpäivästä.

joopajoo. tänään oli oikeestaan aika kiva päivä. menin kouluun vasta kolmanneks tunniks. tosin meinas olla lähellä etten sinne kouluun ehtiny. passitin äitin ulos kymmeneltä et nyt lähetään. auto ei sit tykännytkään käynnistyä. piti soittaa pappa käynnistämään auto, kesti kymmenen minsaa yhteensä. sit se pyyhkijänsulka oli irti. tai jotenki hassuste, eli tapeltiin sen kans sit kans. että olin loppujenlopuks koulus puolelta.ihme juttui. sen lisäks nukuin pommiin, puol kymmeneltä suihkuun. en ehtiny kuivata hiuksia niin ne oli pakko heittää ponnarille. ja kuten jo kerroin eräälle ihmiselle, inhoon ohimoitani, ni olin ihan kuoleman partaalla koko päivän.

varsinkin sillon kun menin bussiin. kun joku tietty ihminen istui mun viereen. ah, tää kuulostaa niin teiniltä. koitin istua ihan normaalisti paikallani. mutkun oli hiukan vaikeeta ko toinen istuu siinä vieressä ja puhelee mukavia. taino, koulusta me lähinnä juteltiin. kyl mä kaks kertaa taisin sitä vilkasta. lopun aikaa tuijottelin sen polvea. niin hassulta kuin se kuulostaakin, sen polvi on kiva. jos te näkisitte ni tietäisitte. olin ensimmäistä kertaa lähes ilonen kun sanna ei tullukkaan bussilla kotiin. meinasin sanoa jotain tosi repäsevää, mut nielasin sitten kuitenkin sanani enkä sanonu. ja mulle vielä moikattiinkin. sanna varmaan sanois että oon ihan pilvessä. en kyllä oikeesti oo.

mulla piti taas olla jotain tosi syvällistä asiaa. mutta taisin unohtaa sen jo. enikeis. olin viikonloppuna muuten helsingissäkin. tai pääasiallisesti espoossa. saanan kummitädin luona. lauantaina kattomassa apassionataa. oli ihan älyttömän hienoa. ja näin timon ja hannen kans. oli aika hauskaa ihan vaihteeks. sit lauantaina käytiin kattomassa kimmoa ja evaa. evan ensimmäinen kommentti oli kun mä astuin ovesta sisälle et herrajesta kun sä oo pitkä. sit halailin sekä evaa että kimmoa ja keskusteltiin henkeviä kimmon kanssa. ja syötiin evan tekemiä laskiaispullia. oli muuten hyviä. ja nauroin kun eva kerto piilottaneensa kimmon kaukosäätimestä patterit ja kimmo oli kuulemma ollu vihanen.

sit kun päästiin “kotiin”, eli siis takas haukilahteen eijalle, mun oli pakko tekstata sannalle ja kerroin että haluun oikeesti jonkun semmosen miehen ku kimmo tai timo on. miika ei tajunnu sitä kun selitin sille eilen asiaa. se sano että no sitte otat jommankumman niistä. mä kerroin sille että en mä kyllä voi. ensinnäkin ne on mun serkkuja, toiseks kimmo on kihloissa ja timokin melkeen, ja kolmanneks ne on jo 24 ja 25. että en mä voi. mut oli silti ihan sikakivaa nähä niitä <3 kimmo on niiin jotenkin samanlainen kun tää polvi-ihminen. mut siin on sit kuitenkin se, että mä en ihan saletisti kelpaa. oo tarpeeks hyvä. ja olen liian ujo sanoakseni mitään.

mä taidan oikeesti olla ihan rakastunu. enkä mä voi sille mitään.

08022006

Mä tahdoin muuttaa maailmaa
Mut sua mä en voi omistaa
Mä tiedän kaikkea en saa
Se on vain harhaa
Se huuma haihtui kyyneliin
Mun pitäis kasvaa eikö niin
Mä en voi ostaa
Enkä saa tähtitarhaa
Koska se on vain harhaa

uusvuos. kiva? pitkän matkaa itseasias jo. mut en oo vaan saanu aikaseks kirjottaa mitään. vaik yllättävän usein on ollu ihan semmonen olo et pitäis (okei myönnän, luonnoksissa on kolme juttua mut niissä on niin kamalaa tekstiä et niitä ei kehtaa julkasta).

mä oon taas sössiny. ja ihan loistavasti jopa. viimeks kun kirjotin, ni kerroin ärtyneeni. no, se ärtyneisyys on jatkunu nelisen kuukautta. tosin mun osalta se on jo hälvenny, nyt lähinnä kaduttaa. siis kun nyt sitä vasta tajuaa miten kiva ihminen se oli. oon nyt lykänny anteekspyytöä suunnilleen kaks kuukautta. mut sit aina kun meinaan mennä puhumaan ni käännynkin pois. enkä uskalla soittaa, tuskin se edes vastais. ajattelin asiaa täs joku päivä. oikeestaan mä en muuta tässä elämässä kadu kun tota. ettekä edes pysty tajuamaan miten paljon mä kadun.
(mä en edes usko että se koskaan antaa mulle anteeks. mut loppuis tää nyt kuitenkin.)

ollaan muuten ässänkin kanssa jo kavereita. en oo muistanu vaan kertoa. ainiin ja lähen nyt ylihuomenna helsinkiin. saatiin saanan (siis siskon) kans sen kummitädiltä liput apassionataan ja sillee. tyttöjen viikonloppu. ELI. lähen perjantaiaamulla ja sit ajellaan isin ja äitin kanssa helsinkiin. ne menee laivalle. joo. ne raahaa mut ensin varmaan jonnekin ikeaan. sit mennään eijalle, käydään ehkä kattomassa evaa ja kimmoa ja hannea ja timoa. en tiiä. vanhukset lähtee ja lauantaina eija varmaan raahaa meijät jonnekin museoon (nimim. edellisillä reissuilla käyty heurekassa, kiasmassa, kansallismuseossa, missälie luonnontieteellisessä museossa jne.). kai se jotain puhu shoppailustakin, mut en tiiä. sit illalla sinne apassionataan. jos tunnistaa niin saa tottakai tulla nykimään hihasta.

uus jakso alkoi. tänään siis. sain bilsasta ysin, uskonnosta 8½, matikasta 9+ jaja. enkun keskiarvo oli 8,9. kokeissa siis. huomenna hakemaan äikän aine ja maantiedon koe. apuva. kunhan nyt menis edes läpi. ja palautin muuten mun atk-kurssin tehtävätkin. lopuks piti tehä mainos wordilla. itkin jokaselle vuoronperään edellisenä iltana et mistä mä nyt teen. lopuks mulle annettiin ihan loistava idea. ja se itse mainos on kans ihan loistava. tahdon siis näin yleisesti kiittää kaikkia yhteistyöläisiä <:

ja olen rakastunut. vaikken oikeesti haluis sitä myöntääkkään. koska päätin olla uskomatta semmoseen asiaan. olen vaan niin nössö etten uskalla mennä puhelemaan tai mitään. mut en mä voi sille mitään etten uskalla. sanna uhkas kitkee mun nössöyden kesään mennessä. “päätin etten oikeesti sotkeudu yhteenkään miespuoliseen ainakaan vuoteen.” -se siitä lupauksesta sitten. vaikken oo kyllä sotkeutunukkaan vielä. en ehkä sittenkään muuta sinne nunnaluostariin. niinjoo. päätin mennä naimisiin naimisiin rikkaan paapan kanssa ja kun se kupsahtaa ni saan ison perinnön ja muutan kreetalle asumaan. tai matkaoppaaks jonnekin. heti kun täytän 21. heipodei.

pah. piti kirjotella tännekin. raapustella pikemminkin. ruikuttaa ko aina on tylsää ja sillein.

mullon oikeesti syysmasennus. tai joku muu masennus, siltä ainakin hiukka tuntuu. oon harrastellu viimisen viikon aikana itkeskelyä hiukka turhan usein, lähinnä johtunu siitä et on kauhee ikävä. ensinnäkin, haluun edelleen takasin kreetalle, joka ilta jostain hassusta syystä ajatukset harhailee takas sinne. sitä kautta tulee sit mieleen et vittu, se porukka oli aika proo. ja niitäkään ei enää sit näe yhtenä luokkana enää koskaan. okei tyhmää ruikutusta ja sillei mut semmonen olo täs nyt on. sit täs on pikkuhiljaa alkanu aina vaan enemmän kiukuttamaan sen yhden neitisen kiukuttelu, kattelin taas valokuvia ja mietiskelin et mitäs jos kaikki olis niinko pari kuukautta sitten. en edelleenkään tiedä varsinaista syytä, enkä tasan aio kysyä. itsepäinenkö? jep.

mulle luvattiin uus sänky jipiijipii. tosin mä en tiedä että millon se semmonenkin mahtaa toteutua. kyl ne mun sohvan jo raahas pois. ärsyynnyin ehk puoliks turhasta yhelle ihmiselle. ärsytti ja tuli ärähdettyä. tainoniin, oltua hiljaa. kuiteskin. oonkohan koskaan todennu et en osaa muutko sotkea kaikkee? jos en, ni nyt toteen. osaan vaan sotkee juttujani. siks päätin myös aikasemmin etten ala hörhöilemään yhdenkään miespuolisen kanssa ainakaan vuoteen.

välil tuntuu ettei vaan jaksa. koton on sillee helppo olla ku voi vaan olla. okei joo, äiti ny pistää tekee välillä ain töitä, mut muuten. ei oikeen jaksais käydä koulua, tekis mieli vaan jäädä sängynpohjalle makaamaan koko päiväks. mietiskelin just eilen aamulla et miten ihmeessä mä oon onnistunu nouseen joka aamu ylös. läksyjäkään ei oikeen jaksais tehdä, ne tulee sillee näppärästi tehtyä aina myöhään illalla tai aamulla bussissa tai toisen aineen tunnilla. pitäs ottaa niskasta itteensä kiinni ja alkaa tekee asialle jotain. mut ei. en oo pitkään aikaan käyny ratsastamassakaan, olisko viime kerta syyskuussa, koulun takia. eli periaatteessa en heinäkuun jälkeen. ihme juttu.

haluisin alkaa harrastaa jotain, jotain hyödyllistä niinko itsepuolustusta. tai et kunto hiukan nousis ja tällein. tällä menolla mä lihon muodottomaks ennen joulua. mutku oon taas laiska enkä viiti. eikä tääl oo niin loputtomasti niit mahdollisuuksia. liika pieni paikkakunta. ehkä mä tyydyn vaa kävelee koiran kans tai jotai. aijoojaja naamataululle pitäs alkaa tekee jotain, näppylöitä nousee ko sieniä sateella. ei se mua sinänsä ihan kauheesti haittaa, mut haluisin kuitenki päästä niist eroon. (välihuomautus, jestas et kuulostaa taas mun tekstit tyhmiltä. pyydän anteeks.)

oliks taas turhaa ruikutusta koko teksti? no ei kai mulla koskaan. paskat.

joo. en oo sit kahtena yönä nukkunu yhtää. päätin et syytän patjaa, mut tiedän varsin hyvin ettei se siit patjast oo kiinni. lauantain ja sunnutain välisenä yönä taisin pari tuntii nukkua, lähin koneelta joskus kahentoista jälkeen ja luin varmaan jonnekki kolmeen. sit vaan alko kyyneleet valua ja istuin siin sängyllä kaks tuntia. pääasias mietiskellen mitä olin aikasemmin tehny. olin täys kusipää. ne tietää mitä tapahtu joiden tarvii tietää, ehkei siitä sen enempää.

sunnuntai meni sit aikalail siinä et istuin koneella ja luin Hovimäen kakkosta. piti tehdä kokoaika jotain ettei alkanu miettii eilistä ja alkanu taas vetistellä. okei kyl mä oikeest sit taas vetistelinki. porukat lähti ettii tost lähelt sienii ja viipy sellaset parituntii. ihmettelen miksei mun kyynelkanavat ala pikkuhiljaa olee tyhjät. illal sit ko menin nukkumaa ni oli vaan kauheen tyhjä olo. ei tullu enää itkukaa. tuijotin telkkaria ja ajattelin et vittu mitä oon menny tekemään. jos pystyisin ni ottaisin kaiken takas.

sit tänään aamulla taas aika väsy olo, en oikeen taaskaan nukkunu. tuplat musiikkia, toinen tunti vapaa kosk kirjotettiin joku esseesysteemi. sit tuplat ruotsia, toinen tunti kielioppia ja toinen sit tekstitunti. totesin siin välitunnilla et emmä oo tehny niitä matikanläksyjäkään, väänsin niitä sit koko tunnin. matikkaa ja sit viel saksaa. ruotsin tunnit oli ne tuskasimmat.

päätin etten oikeesti sotkeudu yhteenkään miespuoliseen ainakaan vuoteen. en saa muutaku pahan mielen itelleni ja sille toiselle. ei sillä et kukaan haluis mun ees sotkeutuvan itteensä. u know. ja päätin et en myöskään koskaan mee naimisiin. erakoidun jonnekki kauas ni aiheutan mahdollisimman vähän harmia itelleni ja muille. tai lähden kreetalle nunnaks siihen luostariin mis oli keväällä ainakin viel yks vanha nunna. sillonkaan ei pystyis vahingoittamaan ketään. sopis mulle.

pitkästä aikaa. päätin et haluun taas purkaa itteeni. tai kertoo mitä kaikkee on tapahtunu. aika paljon itseasias kaikkee.

alotetaan vaiks koeviikosta. kirosin pahasti ko ensin tuntu et enkku meni päin persettä. se oikeesti tuntu ihan kamalan vaikeelta. siis sillei. sit matikka. se koe oli oikeest helppo, olin heti ku sain ratkasut käteeni kokeen jälkeen et jes, tää meni hyvin. ja niinhä se meniki. sit äikkää. kokeen jälkee taas hienoinen masennus, yhdestä tehtävästä en tajunnu osaa ollenkaa mut iskin siihen sit jotai. ja koe tuntu muutenki kamalalta. viikonloppu pelasti sit hetkeks. maanantai alko psykologialla. termit meni joo ihan kivasti, lisäks kirjotin kaks pikkuesseetä ja yhen ison esseen. pienemmistä (psyykkinen itsesäätely ja ei-opitut toiminnot) tuntu et meni ihan ookoo. iso essee (ehdollistumisoppiminen) puolestaa tuntu menneen täysin päin jotai. odotin kokeesta kutosta. kuviksen koetta tiistaina kauhistelin viel enemmän, piti selittää formalistisesta ja semioottisesta kuva-analyysistä ja sit kirjottaa analyysi Picasson Guernicasta. kamalaa.
mut ei sit kuitenkaan. enkku sittenkin ihan ok, ysi tuli. matikasta 10-, mut se oli puolittain jo tiedossakin (yleensä mä hei aliarvion itteeni). äikkä oli äärimmäisen ilonen yllätys, siittä napsahti 9½, melkeen kiljasin ko sain kokeen takas. mut psykologiaa ja kuvista odotin kauhulla. psykologiasta kuitenkin tuli sitte 9-, ei-opitut toiminnot päin persettä mut iso essee ei. kuviksesta kans se 9-.

olis hassuu etten mä kerta toisensa jälkeen selittelis miesasioita. the thing is, ko on semmonen äärimmäisen viksu ja kiva ja muuteski erinomanen ihminen josta välitän ihan liian paljon (ja sil on hiukka samanlaiset tuntemukset mun tietääkseni). ongelma siin on, et en osaa luottaa ko on monta kertaa tullu loukatuks. enkä mä tiedä haluanko oikeesti ees olla sen kans. niinku sillei tietteks. en ihan oikeesti tiedä mitä pitäs tehdä. ku jos sanon etten haluu sen kanssa mitään, satutan sitä ja pahasti. mut sit taas jos sanon et haluun, ni pelkään satuttavani itteeni. ja joo, oon sanonu tän sillekki.
tykkään jutella sen kans ja sille on sillein helppo puhuu melkeen kaikesta. ja se siin on parasta. se homma vaan kusee niin pahasti. ja lähinnä vaan siks et en voi luottaa siihen. ja se luulee et vika on siinä, vaiks tää homma ei periaatteessa liity siihen mitenkään. mitenkään on tietty ehk huono sana, mut kuitenkin. ehkä mä en puhu asiasta enempää.

niinjoo. kiukuttelijoist sanna jatkaa kiukutteluaan, muut on jo jopa hiuka puhellu mulle. tosin sillei et sanna ei oo ollu lähettyvil. ja mun sormet on väsyny eikä jaksa kirjottaa enää yhtään. ehk meen nukkuu tai jotai.

13092005

ärsyttää. vituttaa. itkettää. ja se alko taas melkeen tyhjästä. taas tämmönen “mus ei oo mitään hyvää” - fiilis, tuntuu et olis parempi ku ei olis koskaa syntynykkää. jos kelataan viime viikkoon, ni neidit kiukutteli koko viikon (ja kiukuttelee edelleen), suututin yhden ihmisen lisää, eikä se viikko ny muutenkaa kauheen loistava ollu. en oo vieläkään saanu sanottua sille yhelle tietylle ihmiselle miten paljon mä oikeesti siit tykkään ja välitän. ko sit pelkään et se pelästyy ja häipyy jonnekki. ei silti, kukapa tämmöst ees haluis.

kiituripauli sano mua kauniiks. ehkä tää kaikki lähti just siitä. mä oon kaunis ja “hot” ja sillee. ja ihan turha tyttö. typerä ko en sitä kuulemma tajua. kyllähän mä sen tajuan et mä tyhmä ja turha olen, mut ne siin alussa meni jo niin paljon yli. siitä turhasta se oikeestaan lähti jo eilen, kyllähän se väitti sanoneensa sen leikillään, mut paha sitäkin on uskoo. ja ku mus ei oikeesti oo mitään kaunista (hotista puhumattakaan!), silmät on ehkä ainoo asia mist itessäni tykkään. ja ku joku sanoo jotai tommosta, ni se kuulostaa ensinnäki niin teennäiseltä, ko se ihminen ei oo ees koskaan nähny mua, eikä tunne mua. ja ku mä tiedän et se on pelkkää paskaa.

ja sit ku tääki pitää kirjottaa, eikä tätä voi sanoo kellekkään ääneen. ku ei oo ketään semmosta. ja luultavast ei tuu koskaan olemaankaan (ilmua lainatakseni). kirjottaminenki pätkii ku ei tästä oikeen tuu mitään just nyt. less tears and more smile. tai jotain. ainoot hyvät asiat täs kohtaa tuntuu olevan laura ja pari muuta ihmistä. ja sit toi hurtta, joka nytki nukkuu tos jalkojnen vieres. siin oikeestaan on ne asiat jotka saa mut melkeen aina hymyilemään ja nauramaan ihan aidosti. yleensä se nauru on sellasta yliväsyneen jutun nauramista, mut kuitenkin. oikeesti kivaa et tommosia ihmisiä on olemassa.

joku on jossain joskus sanonu et itku puhdistaa tai et se helpottaa. mietin et miten? ei itku ainakaa mua auta, saa vaan jotenki lohduttoman ja semmosen… itsesäälivän fiiliksen. en osaa selittää millanen se on, mut ei se ainakaan helpottavaa oo. eipä siitä saa muutko turvonneet silmät ja päänsäryn. ja vuotavan nenän.

kaikki tuntuu tietävän mitä ne haluaa lukion jälkeen. tai mitä ne muuten haluu elämältään. miks mä sit en tiedä? vai onks ne muittenkin puhumiset pelkkää lapsellista haaveilua, vai panostaaks ne oikeesti siihen mitä ne haluaa? oikeestaan mä tiedän vaan sen, et ylioppilaaks mun on pakko kirjottaa. mut sit mitä sen jälkeen, ei mitään hajua. oonhan mä haaveillu juristin ammatista jo pari vuotta, mut mä tiedän ettei musta semmosta koskaan tuu. luultavasti mun keskiarvo ei riitä, ja pelkkä pääsykokeen preppauskurssi maksaa niin helvetisti, ni ei toivoakaa. poliisi? kokki? tarjoilija? roskakuski? bussikuski? mikä? ehkä mä tepstelen suosiolla sossuluukulle ku en valmistu mistään.